Erikoista Hailuodossa?

PÖLLÄN KULTTUURIKESKUS

Museoympäristö


Museoympäristönä toimii jo 1600-luvulta tunnetusta Keinälän tilasta erotettu osa, jota kutsuttiin kymmeniä vuosia Santasaloksi. Tilan päärakennus on rakennettu hirsistä v.1921. Hailuotolaisen perinteisen rakennustavan mukaan päärakennuksen toista päätä hallitsee pirtti isoine leivinuuneineen. Leivinuuni toimii edelleen pirtin lämmönlähteenä. Talon halkaisevat keskeltä veranto, porstua ja keittiö. Talon toisessa päässä on kamari. Tilaa on hallinnut 1920-luvulta lähtien Anna, Maija ja Jussi Vähämetsä. 1950-luvun alussa tila siirtyi isälleni Janne Vähämetsälle (s. 1919). Sukupolven vaihdoksen myötä tila on siirtynyt tilan nykyiselle omistajalle, Heimo Vähämetsälle.


1920-luvun pihapiiri on rakennettu neliöpihan muotoon. Etelän puolella oli pieni hirsisauna, lännen puolella sijaitsi hirsinavetta. Pohjoisella sivulla oli talli/kalapuojirakennus. Itäisellä sivulla oli lounaaseen katsova päärakennus, josta silloin puuttui kamariosa. Neliöpihan ulkopuolella oli aitta. Palovaaran takia talousrakennuksista hieman kauempana sijaitsi riihi/riihilatorakennus.


Nykyisen neliöpihan muodostavat kesäkeittiö/saunarakennus, itse tehdyistä sementtitiilistä v. 1953 rakennettu navetta/navettalatorakennus hieman entistä taaempana, puuvajalla jatkettu talli/puojirakennus ja kamarilla jatkettu entinen päärakennus. Pirtti leivinuuneineen, pahviseinineen, kellareineen ja 1920-luvulta peräisin olevine välikattoineen (Kniivilässä samanlainen) on edelleen olemassa. Tilalla ei ole keskuslämmitystä, jonka myötä useimmat pirtit eli maalaistuvat ovat miltei tyystin kadonneet. Kamarin ja eteisten sisäkatot ovat helmipaneelia, porstuan seinät pinkopahvia. Kamarin seinissä on käytetty pinkopahvia, jonka päälle on liimattu tapetit. Nyt tapetit on maalattu. Eteisten lattiat ovat vielä alkuperäiset. Verannossa on vaatekafferi, kannellinen kiinteä varastotilana käytettävä penkki. Verannosta kiipeävät portaat vintille. Portaiden alla verannon puolella on kenkäkafferi ja porstuan puolella edelleen käytössä oleva ruokakomero. Elämä talossa on jämähtänyt 1960-luvulle.



Museotilat



1. Riihi

Riihen viereen olen itse rakentanut kalakentän Isosunikarin kalakylässä säilyneiden jäännösten perusteella. Kentälle kuuluvat ulut, joiden varassa ennen kuivattiin korkeat silakkaverkot ja myöhemmin isorysän aitaverkot. Itse rysän kuivattamiselle oli oma telineensä. Lisäksi olivat lovipäiset pylväsrivit matalien 1,2 - 1,5 m korkeiden verkkojen levittämistä varten. Siinä likaantuneet verkot puhdistettiin vispilällä. Toiseksi pahimmassa tapauksessa verkot saunotettiin ja pahimmassa tapauksessa haudattiin maahan vuoden ajaksi.


Riihessä on säilynyt puoli välikattoa, joten sen eristys on tiedossa. Puolipyöreiden kattolankkujen päällä käytettiin alla rahkasammalta, jottei eristeenä oleva sora valuisi riihen lattialle. Riihen molemmilla sivuilla ovat vankat orret pitkittäin. Näiden tukihirsien varaan ladottiin sitten halkaistut parsipuut yksi kerrallaan sitä mukaa kuin lyhteitä saatiin parsille. Jossakin päin sanotaan, että riihi ahdettiin, mutta Hailuodossa on käytetty sanaa pistettiin. Ensin oli peräpisto, sitten keskipisto ja lopuksi etu- tai ovipisto. Ovisuunurkassa oli luonnonkivistä kasattu kiuas, josta ainoastaan paikka on tässä riihessä enää näkyvillä. Elot puitiin varstalla lattialla (joskus renkun päällä) ja oljet hangottiin riihen takaosassa olevien liukuovien kautta riihen jatkona olevaan riihilatoon.


Riihessä on rusamassiini, josta löytyy vuosiluku 1866. Lisäksi on jalkasilsan vikuuttama silppukone, jossa ei kuluneisuuden vuoksi ole merkintöjä. Esim. Kniivilässä oleva silppuri on Pietarsaaren konetehtaan tekemä Silppu. Navettaladossa puolestaan on ns. giljotiinisilppuri. Riihessä olevasta hevosharavakoneesta en ole merkkiä löytänyt. Lisäksi on kaksi hevosniittokonetta, joiden merkit ovat Toveri ja Mc Cormick. Riihen parsilla on isorysä, maitokelkka ja hevoseen aisa. - Omasta mielestäni mielenkiintoisin on riihen välikatto. Navettaladossa olevan niittokoneen merkki näyttäisi olevan PK.


Riihen edustalla on nähtävillä uitto, jolla uitetaan talvella verkot jään alle. Myös uittokoukku ja jäätuura ovat esillä.




2. Karjakeittiö eli kota

Kodan etymologia on tässä tapauksessa varsin hauska. Kodassa on tällä hetkellä valaistukseen liittyviä esineitä: pärepihti, tuiju, karbidilamppu, tallilyhty, myrskylyhty ja öljylamppu. Karjan paimentamisessa käytettyjä paimenpoikia on kolmea eri mallia. Pyykinpesuun liittyviä esineitä: puinen, “muovinen” ja peltinen pyykkilauta sekä karttu. On itäsaksalainen pyykkikone Nanso, jossa on puuvarsi ja alaosassa kaksi sisäkkäistä messinkikartiota. On myös Pellervo-lehti vuodelta 1963, jossa on kyseisen pyykkikoneen mainos. Lisäksi on käyttökuntoinen pulsaattoripesukone. Mainittakoon tässä yhteydessä, että navetan puolella on kimpinen pesusoikko, jossa minua on lapsena pesty. Lisäksi siellä on kirjapainon johtajan, Jukka Mattilan, lahjoittama jalallinen suurehko puinen pesuallas.


Varsinaisia karjakeittiön välineitä ovat puinen ja metallinen kirnu, maitomitta, separaattorit, maitopäälärit ja tonkat, separaattorin kuula ja ratit. Seinällä on eläinlääkekaappi, jossa on vanhoja lääkepulloja ja maitonäyteampulleja. Huoneessa on runsaasti erilaisia metallisia nimikoituja mauste- ja kahvipurkkeja. Mukaan on mahtunut kaksi vanerista pientä maustesalkkaria, joissa lukee suola toisessa ja toisessa jauho. Lisäksi on isoja ruskeita lääkepulloja sekä limukkapulloja, pyykkipoikia, myrskylyhtyjä yms. - Seinällä on lähimuseoista otettuja valokuvia vanhoista puisista, käsin pyöritettävistä kirnuista, jotka yhtä hyvin voisivat olla pesukoneita. Niin samannäköisiä keskenään ne ovat ulkomuodoltaan. Seinällä on myös suurennettuja kuvia metallisen separaattorin sisäosista eli koneistuksesta, ym.



3. Navetta

Kysymyksessä on museon suurin tila, joten kokoelmakin on sekalainen. On leilejä ja maito- eli viilipunkkia, joiden päältä kuorittiin kerma, josta kirnuttiin voita. On voipyttyjä ja voirasioita, puulusikoita ja -kauhoja. On silakkaverkkoja, vanha ojarysä, pöhniä, verkkorukkeja, vihin- eli vyyhdenpuita. On vyyhdinpuu myös pasmalaskurilla, joka ilmoittaa kun puulla on 60 pasmaa. Kalastukseen edelleen liittyen on puisia kimpejä, kaavaimia, uurresaha, vannerauta, puisia ja vanerisia kimpiastioita eli puunelikon tekovälineet. On jopa kaareva kimmen lyöntirauta. On haileja, kukkuja ja suuria suolausammeita sekä puusaavi.


Hylkeen pyyntiin liittyen on hylkeen nahka, hylkirääsy ja rääsyjen kohoina toimineita pullokapuloita; ja tietysti hylkisuksi peilinkeineen, puinen kaukoputken kotelo (kelluminen) ja itse kaukoputki. Hylkipyssystä on jäljellä vain 8-kulmainen isosuinen aseen piippu. - Hylkeenpyyntivälineistä ja hylkeestä on opetustaulu kuvineen. Sekalaista tavaraa ovat: vanha ja uudempi kaupan vaaka ja kalavaaka, helmitaulu, putkiradio, erilaisia lapioita ja metallisia työkaluja sekä kymmeniä apteekin lääkepulloja. On tiilimuotti ja tiilentekolauta punatiilelle ja metallinen kolmen sementtitiilen tekokehikko.



- Seinällä on lukemattomia itse otettuja valokuvia Isosunikarin kalakylästä ja Vähämetsän kalamökistä. Korkeasunikarin kalamajasta on sisäkuvat. On kuvia muistakin kalastuskohteista, kuten Rautaletto, Keskiniemi ja Santonen sekä Marjaniemi (vanhoja Kalevan artikkeleita). Isorysästä ja talvinuotasta on kaaviopiirrokset. Yhtä ovea hallitsevat värikopiokuvat omista vanhoista seteleitä ja Suomen rahoista. On suurennoskuvat kultaisista 10 ja 20 mk:n kolikoista, ja tietysti plootuista, joita on löytynyt omastakin pottumaasta. Vanhinta rahaa edustaa kiinalainen lapioraha. On myös kuvia Hailuodon viimeksi käytössä olleesta Viinikan niittymökistä. On valokopio vanhimmasta Suomesta löydetystä Antrean kalaverkosta noin 10000 vuoden takaa. Erikoisuutena kerrotaan Markku Tönkyrän troolauksesta jään alta. Takaseinän yksi kuvaosio kertoo pirtuajasta. Takaoven taas ovat vallanneet vanhoja museokauppoja koskevat kuvat ja artikkelit. Kaikkiaan museossa on yli 500 molemmilta puolilta muovitettua kuvaa ja artikkelia. Artikkeleiden lukukelpoiset kohdat on alleviivattu värillisillä tusseilla, joten ydinkohdat on niistä helppo löytää; koko tekstiä ei ole tarpeen lukea.



4. Välivarasto eli entinen AIV-tornin vaatima tila

Välivaraston navettaseinää hallitsee myllyn ratas. On siili ja myllyn lyhty, jota ratas pyörittää. Rattaaseen ja sen yhteyteen on liitetty valokuvia Hyvän tuulen myllyn rakennusvaiheista sekä tuulimyllyn kaaviokuvat nimistöineen. Ladon päässä ulkona on myllyn kivi. Nämä ovat muistoja Salmen rannalla sijainneesta Vähämetsän tuulimyllystä. Myllyn rattaan päällä on sirppejä ja viikatteita sekä varstoja. On pohdin, leipälapioita ja muita leivontaa liittyviä esineitä. On juurisihti ja peltisiivilöitä.


On kaksi rullatoolia, kuparisia ja emaloituja kahvipannuja, kahvin paahtimia, rännäreitä, messinkisiä ja metallisia mortteleita, puisia ja emalisia kahvimyllyjä, kuparisia ja emaloituja astioita, erilaisia lasiastioita sekä erilaisia ruokailuvälineitä. On jauhosalkkari ja puutiinuja sekä useita vanhoja ryyki- ja räkkirautoja sekä isoja ja pieniä tinatuoppeja.

- Navettaan menevää ovea juhlistavat Suomen presidenttien kuvat ja henkilötiedot. Kotia, uskontoa ja isänmaata kuvaavat syntymäkotini (omistaa Arto Vähämetsä), suurikokoinen Mannerheimin rintakuva ja Anna-tädin peruja oleva uskonnollinen rukoustaulu. Oviseinällä on Suur-Suomen värillinen koulukartta. Ja on paljon muutakin.

- Välivaraston ulko-ovessa on kuvat seitsemästä Hailuotolaisesta sankarivainajasta. Alla on artikkeli Stepanovin ja Haukipuron jahdista Hailuodossa. On kuvia suomalaisten sotilaiden erilaisista aseista ja välineistä, mm. polttopullosta, joita Rajamäen tehdas valmisti 500000 kappaletta. On luettelo maailmansodissa käytetyistä lentokonetyypeistä. Kuvattuna on myös englantilainen Vickers it-tykki, joka suojasi Helsinkiä. On kuva Helsingin pelastajaksi sanotusta tulenjohtotutkasta, jonka ansiosta Helsingissä sai surmansa vain noin 150 henkilöä 10000:n sijasta. Mainittu tutka ja it-tykki siis pelastivat kymmenentuhannen helsinkiläisen hengen. Erikoisuutena on kuva puisesta pyöränrattaasta jousituksineen. Ratas on koottu “puupalikoista”.



5. Talli

- Tallin ovea koristaa ulkopuolella kuva ja artikkeli Kekkosen vierailusta Hailuodossa v. 1959. Kuvassa on myös Eino Vuotikka ja autonkuljettaja Tuukkanen. Lisäksi on valokuva Hailuodon vanhasta kirkosta ja kirkon saarnastuolista. On artikkeli viimeisistä saparomarkkinoista v. 1955. Kuvia on myös korttitaloudesta. Oven sisäpuolta hallitsevat erilaiset valokuvat suutarin töihin liittyvistä välineistä, mm. valokuvat (noin 30 kpl) Ahti Lepistön ja Lauri Joensuun omistamista välineistöistä. Lisäksi on kuvia pula-ajasta.


Tallissa on mm. erilaisia puupuristimia, noin 30 höylää ja yli 80 miesten käsitöihin liittyvää muuta työvälinettä. Muutoin huonetta hallitsee 30 erilaista nahkasaapasta. Suutarin pihtejä on neljä erilaista mallia. On metallinen suutarin hevonen, suutarin skriini, suutarin raspi, erilaisia lestoja, saappaiden kuivauspuita ja kaupan myymiä pohjallisia. Esillä on 7 eri mallista vanhaa luistinta ja piikkikengät. On sokerileikkuri ja erilaisia sokerisaksia. On rukki, rukin rullia, sukkuloita ja pumpulilankaa, pännäreitä, rukinlapoja, tiuhtoja ja kokoon pantava vyyhdinpuu eli kerinristi. Lisäksi on soututooli, säilytysarkku, häkilä, kaulauslautoja, puisia marjanpoimureita, pärekoppia, silmälasikoteloita, piippuja, levitettävä sänky ja kuppasarvia. - Kuppauksesta on 4 eri lehtiartikkelia kuvineen. Johan alkavat taudit parantua!






6. Navettalato

Tämä tila on täynnä tavaraa ja kuvia lattiasta kattoon saakka. Löytyy korkeita silakkaverkkoja ja muita verkkoja erilaisine käppyrä- ja korkkikohoineen. Alapauloissa on eri kokoisia metallirenkaita ja kiveksiä. On myös yksi verkko kangaskiveksillä. Katto-orresta roikkuu lahtirysä. Löytyy hylkirääsy pullokapuloineen, uittokoukku, nimikoituja kalalaatikoita. On sisälaitamoottorin potkuri, 4 vanteellista galvanoitua petrolitynnyriä ja messinkinen polttoainepumppu. Lisäksi on neljä erilaista peltigallonaa.


On suksia ja viikatteen varsia sekä puuharavia. On sekalaista tavaraa: pohdin, rautapata, lampaannahkoja, jäkälälaatikoita, talikoita, turpaskuokkia, vilimari ja tavallisia kuokkia ja kuokan teriä, peltisaavi, puinen kelkka ja ikkunavesikouruja.  Lehmänperiä on rautaisina pantoina ja kettinkisinä. On 5 justeeria ja 20 muuta sahaa sekä haritusrauta.


On PK-merkkinen hevosniittokone, liistereki, parireki, kolukärryn akselisto, 3 hevosauraa, 3 hevoskarhia ja piikkikarhi. Löytyy pellavalihta ja giljotiinisilppuri. Lohen perkauspukin päällä ovat hevosen länget pehmusteineen ja pottuuseineen. Ison takaoven täyttävät raanut, räsymatot, silmikot, shaali ja täkki, jotka ovat toimineet vuodevaatteina niitty- ja kalamajalla. Vieressä on lehtikuva Kirkkosalmen rököraanuista. Kusiliusikin on mainittu. Raanujen yläpuolella seinällä ovat: keritsimet, sakset, karsta, rukin puola siipineen ja hampaineen, sukkuloita, mattokäpyjä ja kangaspuiden osia.


- Sahojen yhteydestä löytyvät kuvat Suomen ensimmäisestä Tapio-moottorisahasta (paino 100 kg), oja-aurasta, veturilla hoidetusta Samperin savotasta, vesipasasta ja pöllin parkkauksesta vuodelta 1934. Kuoritut pöllit näyttävä varsin lyhyiltä.


- Pihan puoleisen ison ladonoven sisäpuolella on sekä lehtiartikkeleita että omia valokuvia Kniivilän museosta. Seinällä on pellavan käsittelyn eri vaiheet numeroituina, pellavan kehräystä tortilla, häkilä, juuriloukku, loukutusta koneella, erilaisia häkilöitä, Maaseudun naisia lihtaamassa vuosisadan alussa, urossian harjaksista tehty pellavaharja, kehrääminen värttinällä ja nykyaikaisella pystyrukilla. On kaaviokuva kangaspuista ja sen eri osista nimineen.


  1. -On kuva, jossa on Värjättyjä lankoja ja toinen, jossa on Hailuodon naisten värjäämiä lankoja. On Laurinollin värjäämiä lankoja ja Korteniemen lankojen värjäystä. On artikkeli Hailuodon kutojat työssä. Muita kuvia: Kirkkosalmen raanuja, Luovon puojin villatuotteet, sienivärjäys, luotolainen, nokkosköyden tekoa ja köysikelkuttimen käyttöä. Kniivilästä ottamissani valokuvissa ovat: Kniivilän pirtti, kolurukki, pirtin seinällä olevat vaatteet, rukinlavat, kutomakone, penkkikartta, rukki, korkea rullatooli ja vihinpuu.




7. Puutalli

4 puuluokkia, 2 erilaista rautaluokkia, 5 silat, joissa 4:ssä kakkulat, 4 länget ilman pehmusteita, 2 länget pehmusteilla, yksi hamulta, 2 tosi vanhaa länkien puolikasta, 3 pottuusit, 3 aisakapulaa, 3 nippua hevosen jouhia, yksi loimi, 3 isoa silatiukua, 2 mahavyötä, 5 kuolaimet, 28 hevosenkenkää - joista osa isäni kengityskoulussa tekemiä, 2 myrskylyhtyä, 5 messinkistä kelloa, 2 peltikelloa, yksi aisatiuku, kengittäjän työkalupakki tarvikkeineen, 3 sukaa, 7 erilaista pajapihtiä. - Kuvat: luokin taivutus, kengityskoulutodistus v. 1942, Järvelän Väinön kellonvalun 6 eri vaihetta, Väinön kelloja ja valumuotti, Väinön tekemiä messinkisiä koriste-esineitä, pajan portaikon isot kellot ja artikkeli Väinö Järvelän valutyöstä v. 1991. On kenttäahjo, Ruonalan Einon paja ja mallikelloja, 12/ 27 pikkukellon mottaus yhdellä muotilla, nykyaikainen liimamuottaus; siis sidosaineena liima.





8. Kalapuoji

25 matalaa verkkoa, joista 2 nailona ja 2 monofilia, muut pumpuliverkkoja. Valte Vähämetsän tekemä puukiulu. 5 puista tai vanerista nelikkoa, painokansia halkaisijaltaan 18 cm - 40 cm. Kimpiä, uurresaha, vannerauta, nelikon metallinen ruuvilla kiristettävä kokoonpanopanta, 2 yhden kilon puista vahattua silakka-astiaa, kalalaatikoita poltinmerkillä VV., metalliverkkopohjainen silakan virutuslaatikko, sumppuja, nelikon vanteiden aihioita, kalapuntari 1897, messinkipäinen venäläinen puupuntari, 10 kg:n rautainen tasapainovaaka, silakkaverkkoja (HK), haili, pullokapuloita (KV.), yksi pikkuammeen kansi, vanerisia nelikon kansia, pärekontti, erilaisia korkkisia verkon kohoja ja malliksi yksi iskukoukku kumi-istukalla.




9. Venehuone

Venehuoneessa on 4 lippukukkua ja kaksi samanlaista ilman lippua, pölökkykukku, kauhalla valettuja rippakiviä, pesuvadilla valettu painokivi, yksi kettingillä varustettu ämpärin pohjalla valettu kivi painoltaan edellisten välillä, rapikivi (sidottu luonnonkivi), 4 erilaista ankkuria, paukan päitä, korkea silakkaverkko, värjättyjä pumpuliverkkoja ja muita verkkoja, rysän potkuverkko, kukun painoputkia, pärekori, peltinen tynnyri (TB), sinkkiämpäri, itse poltettua tervaa ja siitä syntyneitä sysiä. On 175 kuution MZ-moottoripyörä rungossa kiinni olevine valoineen ja ojavaihteineen vuodelta 1959.


On 8-metrinen veljekset Vähämetsän käytössä ollut rysäkalastusvene. Koneena ei ole Olympia eikä Wickströn vaan pieni diesel-Penta. Veneen vetoisuus on vajaat 2000 kg. Veneessä on merirysä eli silakkarysä, rippakivi, paukan päitä, priimus eli kuukari, 2 nelikon vannetta, purjerengas, yms. Venehuoneen ulkopuolella on koululla 1960-luvulla Päärnin Taunon opastuksella valmistettu pienipeilinen veneen raato. Lisäksi on 1940-luvulla vanerista valmistettu silloinen luokkapurjevene Vasama, jonka täkki vaatii korjausta ja kölilaatikko tiivistämistä.



- Varsinainen venehuoneen anti on kuvissa ja lehtiartikkeleissa. Vanhoja ajonevojen kuvia on 50 kpl polkupyörästä ja moottoripyörästä lähtien höyrykoneisiin, vanhoihin traktoreihin ja autoihin. Suomen vanhin moottoripyörä on 500 kuution Bergfex vuodelta 1904. Erikoisuutena on hevoskiertoinen puimakone Rosma. Muita kuva-aiheita: raudan valmistus, Kajaanin tervavene, valokuvasarja omasta tervan tynnyripoltosta, Tervahovi, Tervahovi palaa 10.06.1901, tervamiilun rakentaminen, tervahaudan kaaviokuva, hiilimiilu, tärpättitehdas, tervahytti.


  1. -Hailuodon liikenneolojen kehityksestä on 25 kuvaa, mm. ilmatyynyaluksen kaaviokuva. Hailuotolaivasta on 13 kuvaa, mm. kaksi höyryosuuskunnan osuuskirjaa ja esitteet laivan ominaisuuksista ja mittasuhteista. On kuvia jähdeistä ja lähes kaikista hailuotolaisten kaukokalastuspaikoista. On Perämeren merikortti ja Hailuodon merikortti vuodelta 1945 sekä muita merikortteja tai karttoja. On suursuomen kartta ja kuva, jossa vasama purjehtii, ym.


- Lisäksi on opetustaulut Kierikistä (15 valokuvaa) ja Kierikin ansapolusta (11 valokuvaa). On suomalaisten kalliomaalausten prototyypit 9:llä itse piirtämälläni A2 kokoisella kuumalaminoidulla pahvilla. Voidaan puhua typologioista tai stereotypioista. Tarkoittaa, että olen piirtänyt 60 kuvaa erilaisista hirvistä ja ihmisistä ja 30 kuvaa hirvensarviveneistä ja merkeistä. Näissä kuvissa on kaikki löytämäni erilaiset kuviot ja muut mm. kuluneet kuvat on näiden kopioita. On 15000 vuotta vanhoja kuvia Lascux:sta (5 kpl) ja 25000 vuotta vanha kuva Peche Merle:stä. Kts. kohtaa Kalliomaalaukset. Lisäksi on 12 valokuvan opetustaulu Oulaisten konepäiviltä, mm. Reijo Ervastin Ummenajokas ja Rouletterakkine sekä Hailuodon ensimmäinen traktori diesel-Steyer.